HÖYRY-GALLERIASSA TAPAHTUU 17.–18.5.2012

Grafiikan työpajan 18.5
Jyväskylän grafiikkakeskus ja Höyry galleria järjestää grafiikan työpajan 18.5., jossa ohjaajina on taidegraafikot Naoji Ishiyama ja Jonna Jantunen. Käytämme kuivaneulatekniikkaa kuparille, mikä ei vaadi aiempaa kokemusta grafiikan tekemisestä. Myös lapset voivat osallistua vanhempiensa kanssa.

- klo 13-17
- max 12 osallistujaa
- materiaalimaksu 5€
- ennakko ilmoittautumiset 14.5. mennessä Höyry galleriaan.

info@hoyrygalleria.fi  tai Ulla Huttunen 050-4121 611

LISÄKSI MUKANA: 

Hassuja hirviöitä auringossa ja surkeita hahmoja sateessa

Kahden päivän Monsterium Pop-Up -kauppa aukeaa helatorstaina Korpilahdella

Pop up -kaupassa on tarjolla Päivi Hintsasen kuvitustuotteita:
uniikkeja, käsintehtyjä värityskuvia, pinssejä, kortteja, muutama
uniikki julistevedos sekä edullisia minivedoksia. Pinsseistä voi löytää
sinisiä kettuja, vaaleanpunaisia pilviä, kukallisia kissoja ja
rakastuneita monstereita. Surullisen ilmapallon kantajan voi tavata sekä
pinsseistä että signeeratuista ja numeroiduista minivedoksista, kuten
myös merirosvokapteenin ja sen veljen, merirosvot ja prinsessan.

Monsterium/Hirviölä on projektinimi Hintsasen sarjakuvamaiselle
maailmalle, joka lähti aikanaan liikkeelle uniikeista, käsinpiirretyistä
värityskuvista.
– Hullunhauska kuvitusmaailma on tasapainoa muulle tekemiselleni,
Hintsanen kuvailee. – Arkipäivän huolet unohtuvat, kun piirtelee
pilvikuvioisia kissoja.

Hyvällä säällä kauppa löytyy Höyry-gallerian ja Emalipuu-kaupan
pihamaalta Korpilahden satamasta, sateisemmalla ilmalla kauppa siirtyy
sisätiloihin, etteivät monsterit sula.

Päivi Hintsanen paikalla molempina päivinä!

Pop-up -kauppa auki
To 17.5. & Pe 18.5.
Klo 10–18

TAIDETTA. Haittaakse? Jyväskylän Grafiikkakeskuksen taiteilijoita

Tuomas Hallivuo, Naoji Ishiyama, Jonna Jantunen, Emma Lappalainen, Elli Manninen, Jyrki Markkanen, Rita Vargas, Ulla Virta, Iana Vulpe 

4. – 27.5.2012

Graafikot kyläilemässä Graphica Creativa 2012 kansainvälisen grafiikkatriennaalin teemana on naapuruus. Taide-museon Holvissa, Galleria Harmoniassa ja Keski-Suomen museossa on esillä uusinta gra-fiikkaa Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Triennaalin teemaa jatkaen Jyväskylän Grafiikkakeskuksen taiteilijat vierailevat toukokuun ajan Korpilahden Höyry-galleriassa. 

Jyväskylän taidemuseon alaisuuteen kuuluva Jyväskylän Grafiikkakeskus, Hannikaisenkatu 39, on maamme vanhimpia grafiikan pajoja, jonka toiminta alkoi vuonna 1978. Se on paitsi koti- ja ulkomaalaisten taiteilijoiden yhteinen työtila myös harrastajille paikka perehtyä grafiikan tekemiseen ammattigraafikoiden opastuksella. Keskuksen näyttelytilassa Galleria Harmoniassa esitellään yleisölle kotimaisten ja kansainvälisten nykygraafikoiden teoksia. 

Aktiivisen residenssitoiminnan kautta Jyväskylän Grafiikkakeskuksesta on tullut myös taiteilijoiden kansainvälinen kohtaamispaikka, joka näkyy myös tässä näyttelyssä. Korpilahden näyttelyssä on esillä yhdeksän taiteilijan teoksia. Ulla Virta, Jyrki Markkanen ja Elli Manninen kuuluvat keskuksessa työskentelevien taiteilijoiden vanhaan kaartiin. Kansainvälistä väriä näyttelyyn tuovat japanilainen Naoji Ishiyama, moldovalainen Iana Vulpe ja portugalilainen Rita Vargas, jotka ovat kotiutuneet Jyväskylään vajaan kymmenen vuoden aikana. Uusimpia tulokkaita ovat Tuomas Hallivuo, Jonna Jantunen ja Emma Lappalainen.

Taiteilijamme kotisivu: http://www3.jkl.fi/taidemuseo/grafiikkakeskus/ours/ours-s.htm 

Viimeaikoina taide on noussut jopa poliittisen debatin keskipisteeseen. Tarvitaanko taidetta ja kuinka paljon taiteen ja kulttuurin ylläpitäminen saa yhteiskunnalle maksaa? Koulutetaanko taiteilijoita liikaa? Näyttelyn TAIDETTA. Haittaakse? nimi haastaakin katsojan miettimään myös taiteen merkitystä yhteiskunnalle, yhteisölle ja yksilölle. 

Näyttelyvastaava Jonna Jantunen (puh. 040 5544 079) on tavattavissa Höyry-galleriassa torstaina 3.5. klo 18-19. 

Höyry-galleriassa grafiikan työpaja 18.5.

Höyry-galleriassa grafiikan työpaja 18.5.

Jyväskylän grafiikkakeskus ja Höyry galleria järjestää grafiikan työpajan 18.5., jossa ohjaajina ovat taidegraafikot Naoji Ishiyama ja Jonna Jantunen.

Käytämme kuivaneulatekniikkaa kuparille, mikä ei vaadi aiempaa kokemusta grafiikan tekemisestä. Myös lapset voivat osallistua vanhempiensa kanssa.

– klo 13–17

– max 12 osallistujaa

– materiaalimaksu 5€

– sitovat ilmoittautumiset 14.5. mennessä Höyry galleriaan.

info@hoyrygalleria.fi , 050-4121 611

Kerro tästä kaverillekkin!

Tervetuloa

Kukkokiekuu tapahtuma

Pääsiäisen aikaan vietimme -Kukkokiekuu tapahtumaa (kts. Facebook). Päivän aikana kävijöitä oli lähes 90!
Inokkaita osallistujia oli runsaasti, ja kaikki saivat maalata itselleen oman pääsiäismunan.

Munaklubin Sveta Peuran,Piia Kiviahon ja Elina Jurvelan ammattitaitoisella opastuksella luulen, että kaikilla oli mukavaa.

Kiitos kaikille!

Pääsiäisen ajan aukioloaikamme

Avoinna
pe 6.4. klo 10-16 KUKKOKIEKUU TAPAHTUMA kts. alla
la  7.4. klo 10-16
su 8.4. klo 12-16
ma 9.4. klo 12-16

Kukkokiekuu–tapahtuma
Munaklubilaisten perinteinen Kukkokiekuu–tapahtuma on Höyrygalleriassa pitkäperjantaina 6.4.2012 klo 10-16. Ohjelmassa on munaklubilaisten työnäytöksiä sekä munapelejä gallerian pihamaalla, jos sää sallii.

Tervetuloa

Hyvää Pääsiäistä kaikille!

Toivottelevat
Ulla ,Sari ja Arto

Munaklubi, Pesämunia 2.-27.4.2012

 Munaklubin Pesämunia-näyttelyssä on munaklubilaisten eri tavoin kuvioimia kananmunia ja munateoksia.

Pesämuna merkitsee sitä, että aina jätetään yksi muna odottamaan seuraavia munia. Kananpesään jätetään usein puumuna houkuttelemaan kanaa munimaan jatkuvasti samaan pesään. Pesämuna tarkoittaa myös alkupääomaa, jota tarvitaan perhettä tai yritystä perustettaessa. Pesä taasen on linnun rakentama paikka, jossa se kasvattaa poikasiaan. Pesäpallossa puhutaan kotipesästä ja ulkopesistä, uunissa taasen on tulipesä.

Munaklubi koostuu seitsemästä keskisuomalaisesta naisesta, jotka ovat hurahtaneet munanmaalauksesta. Keväällä 2006 perustettuun Munaklubiin kuuluvat: Tiina Autio, Sirpa Hasa, Elina Jurvela, Piia Kiviaho, Raija Manninen, Sveta Peura ja Päivi Pulli.

Munaklubilaisille munien maalaaminen ja kuvioiminen on itsensä ilmaisua. Vuosittain päätettävät teemat ohjaavat työskentelyä. Viime vuoden teemana olivat munasarjat ja munakaapit. Tämän vuoden teemaa pesämunat ja pesät kukin on lähestynyt omista lähtökohdistaan. Jokaiselle klubilaiselle on vuosien varrella kertynyt jo hyvä määrä pesämunia, joten siitä on ollut helppo jatkaa ja kehitellä uudenlaisia kuvioita ja tekniikoita.

Höyrygallerian näyttelyssä nämä pesämunat muodostavat ainutlaatuisen muna- ja pesäkavalkadin. Pesämunia-näyttelyssä kävijät voivat ostaa Emalipuukaupasta itselleen pesämunan maalattujen munien munakokoelmaa varten.

Pääsiäinen on maalattujen munien aikaa

Kukkokiekuu–tapahtuma

Munaklubilaisten perinteinen Kukkokiekuu–tapahtuma on Höyrygalleriassa pitkäperjantaina 6.4.2012 klo 10-16. Ohjelmassa on munaklubilaisten työnäytöksiä sekä munapelejä gallerian pihamaalla, jos sää sallii.

Keskisuomalainen 25.3.2012, kulttuuri

Keski-Suomen valokuvataiteen 10. aluenäyttely

06:00

Korpilahden Höyry-galleriassa 30.3. saakka

Höyry-galleria toimii loistavasti myös valokuvataiteen näyttelytilana. Vanhuuttaan bohemisoitunut punatiili hyväksyy kokeilevan valokuvan pintaansa vertaisenaan. Sen sijaan katsoja saattaa ajatella, että näyttää kokeilu olevan tärkeintä, vaikkei enää pysyisikään valokuvan raameissa. Karismaattinen ”Höyry” aivan kuin tasoittelee mahdollista kärjistystä: ”Historian kerroksistahan ja monista sirpaleista minäkin olen tehty”.

Vapaaseen tarjontaan perustuneen valokuvataiteen aluenäyttelyn juryttäjänä oli torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä. Hän on kuvannut muun muassa maailman eripuolille sirpaloituneita armenialaisia. Hänen piti jakaa valitsemansa teokset kahteen paikkaan, Höyry-galleriaan ja Galleria Harmoniaan. Yhdistäviksi taiteilijoiksi hän valitsi Kari Pakarisen ja Jukka-Pekka Jalovaaran, joiden teoksia on molemmissa tiloissa.

Jalovaara on ohjelmoinut still-kuviin ja ambientiin perustuvan lyhytfilmin yhdessä Samuli Kristian Saastamoisen kanssa. Jälleen kerran ajattelen, että aina kun joudun pistämän näyttelyssä kuulokkeet päähän, voisin jättää sen tekemättäkin. Ajatuksesta syntyy toinen ajatus: Teos sopisi isolle screenille heijastuvana ja seinien joka rosoon ulottuvana äänimaailmana yksinkin kattamaan koko galleriatilan. Nyt monumentaalinen esiintyy miniatyyrinä.

Kun oikein tarkasti kuuntelee, voi vanhan höyrysahan seinien kaiuissa erottaa sellaisia sanoja kuin herätys!, töihin!, syömään!. Sanat ovat myös Pia Harjula-Lahden kolmen valokuvan niminä. ”Arki” on sarjan kokoava otsikko. Milloin saamme kuulla/nähdä arjen muut sanat, onko niitä sata vai enemmän. Pienten valokuvien perusteella aavistan, että niissä on alku vähintäänkin kuvanovellille – aina maanantaista viikonloppustressiin asti.

Lukuisia valokuvan aluenäyttelyitä nähtyäni tuntuu siltä, että kuvien tarkoitusta on pitänyt usein aavistella ja rakentaa nähdyn pohjalta mahdollista kokonaisjuonta. Tämä tietysti johtuu ennen kaikkea ryhmänäyttelyn luonteesta, jonka rinnalla näkisikin enemmän tekijöiden yksityisnäyttelyitä. Vai, muuntuuko aavistelu niin usein myös epätietoisuudeksi siksi, että taidevalokuvan visuaalisuus on vallitsevasti niin fragmentaarista. Kuva syntyy kuvista tai niiden sirpaleista kuvamanipulaation avulla. - Väline on viesti tai ainakin välineellä tekeminen.

Pekka Suomäen mikrohistorialliset kuvat tunnistan heti osan niiden sisältämästä muistista itsekin kokeneena. Anna Koiviston valokuvien äärellä aavistelun vaivaa ei tarvita, sillä valohämy antaa tunteelle sijan. Johanna Juvosen ja Biagio Rosan teosten kohdalla en edes välitä, vaikka kokemus rajautuukin vain innostuneeseen aavisteluun.

Maailma on niin suuri ja elämä niin monimutkainen, että suora valokuvakin on tavallaan vain pienen pieni katkelma siitä. Jotkut valokuvaajat vain osaavat löytää juuri ne ”oikeat” katkelmat todellisuuden seasta. Maija Holma on ajatellut niin, että oikeastaan ehdotus kuvaksi tulee enemmän kohteesta itsestään kuin kuvaajan valinnoista. Hyvä kuva syntyy siis välittömyydestä, jossa ei ilmene liiallisen asettelun etikettiä. Näyttelyn kolmessa valokuvassa lähestymistapa on täysillä läsnä ja siksi se muuttuukin luontevasti katsojan lähestymistavaksi.

Yksi keino kuvata todellisuuden moninaisuutta, on rajata teema tarkasti. Saksalainen August Sander teki sen äärimmäisen täsmällisesti maailmansotien välisenä aikana ja jakoi suuren teeman alateemoihin. Periaate toimii edelleen. Mikko Auerniitty on rajannut teeman tiukasti jalkapalloon.

Vaikka hän tarkentaa erityisesti jalkapallokenttiin, rajaus laajenee yleensä myös kentän ulkopuolelle, siis pelaajien elämänpiiriin kuvaukseksi. Ilman muuta se on hänen kuvastrategiansakin ja ehto myös kuvien vaikuttavuudelle. Valokuva pienestä syrjäisestä kentästä Barcelonassa sulkee sisäänsä myös Gaudin arkkitehtuuria. Kenttä on pääasia, mutta katsojan pitää lopulta sisukkaasti etsiä kuvasta.

Hannu Castrén